sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

"aion oikein velloa ikävässä"

Sanoin eilen Pojalle että mulla on sitä ikävä.
Se sanoi että sillä on myös.
En usko että kuitenkaan samalla tavalla.

Riitahan siitä sitten kuitenkin taas tuli.
Aina mun kanssa tulee riita.
Olen riidanhaluinen lehmä.

Poika sanoi ettei saa olla paha mieli, koska hänellekin tulee paha mieli. Pahoittelin että oma paska fiilikseni aiheuttaa hänessä negatiivisia tuntemuksia ja että jatkossa yritän pitää suuni kiinni aiheesta, ettei vain hänelle tule paska olo.
Ei hän kuulemma sitä tarkoittanut.
Tarkoitti kuitenkin.

Poika TAHTOO olla ystäviä. Ei halua menettää kokonaan.
En ymmärrä MIKSI?!
Koska olen hänelle tärkeä.
En ymmärrä MIKSI?!

Ei ole mitään järkeä tässä. Mä olen sanonut Pojalle monta kertaa että en tiedä voinko olla ystävä, mulla on tunteita vielä ja niistä tulee välillä tosi paska fiilis, kuten eilen just tuli.
Poika tahtoo kuitenkin yrittää?
Ai minun pitää yrittää pystyä olemaan hänen ystävänsä, kun hän ei pysty olemaan muuta?
Enkä mä ymmärrä tätä "en pysty"-juttua yhtään.

Me ollaan ihan yhtä paljon, ellei enemmänkin tekemisissä nyt, kun oltiin sillon kun "tapailtiin".
Me ollaan tapaamassa kahden viikon kuluttua ja Poika olis halunnut nukkua sylikkäin. Sanoin etten pysty.
Tiedän että niin tapahtuu kuitenkin.
Kaikkitännemullehetinytseurauksistahuolimatta-asenteeni ottaa vallan ja tuhisen hänen kainalossaan kaksi yötä jonka jälkeen olen vielä enemmän sekaisin ja kuvittelen hänenkin ajattelevan että olipas ihanaa, ehkä tästä tuleekin jotain.
Hän ei ajattele niin.
Hän ajattelee, että oli kivaa "kerran vielä" pitää sua kainalossa, hyvästi nyt jää.

Sisko pääsi Pojan kaupunkiin opiskelemaan.
Eilen punaviinipäissäni, itkin maailman kurjuutta (minä EN itke, eilen itkin) ja suunnittelin jättäväni kaiken ja lähteväni itsekin Pojan kaupunkiin.
Aamulla kun heräsin silmät punaisina ja turvonneina, avasin tietokoneen, hain asuntoja Pojan kaupungista ja tajusin että jumalauta, jos sekoittaa elämänsä Helsingissä, ei sitä voi selvittää Pojan kaupungissa.
Laitoin tietokoneen kiinni ja keitin kahvia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti