Sunnuntai.
Ei vituta, ainakaan yhtä paljon kuin eilen.
Saatoin olla väärässä kun sanoin ettei 400€:n luottokorttilasku vituta ollenkaan. Kyllä se vituttaa. Siinä vaiheessa kun se pitää maksaa. Ja tilille jää aivan liian vähän rahaa. Ottaen huomioon että auto pitäisi huoltaa, katsastaa ja elääkin pitäis.
Lauantai.
Vitutti niin etten päässyt ovesta ulos. Koiratkin käytin ulkona pakon edessä. Sain kuitenkin siivottua vitutuksessani, mikä onkin varmaan syy sille miksei tänään vituta niin paljoa.
Luulen että suurin vitutus oli ihan hormonaalista, mulla on menkat ekaa kertaa kuuteen viikkoon, mikä on varmasti ihan normaalia. Sen lisäks siivousvimmaani lannisti, mutta vitutuskäyrääni kohotti hieman se että onnistuin polttamaan sulakkeen, koirat oksens kilpaa lattialle ja matoille, Mies oli teillä tietämättömillä, Poika oli muuten vaan dille ja parhaalla ystävälläni oli eilen tuparit joissa minä loistin poissaolollani. Koska vitutti.
Oikeastaan tuohon sunnuntaihin vois kirjottaa myös sen että vituttaa nyt että joudun selittelemään ja pyytelemään anteeksi poissaoloani. Ja ymmärrän ystävääni täysin jos vetää palkokasvit sieraimeen kun syyni on se että vitutti.
Huomenna on maanantai. Neljä päivää töitä ja reissuun.
Kolme viikkoa vielä ja näen Pojan.
Ensi viikonlopun reissu tyttöjen kanssa, sitten on Juhannus (en todellakaan tiedä mitä teen) ja sitten enää yksi viikkoa ja minä aloitan kesälomani matkustamalla Pojan luo.
Odotan sitä oikeasti.
Noloa.
Vittu miten noloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti