torstai 10. toukokuuta 2012

Tyyntä ennen myrskyä.

Vaikka viimeksi vaahtosinkin etten ala parisuhde paskaa täällä jauhamaan... Taisin valehdella.

Julkistettuamme avoimen suhteemme, nousi jonkinmoinen hulabaloo aiheesta.
Kyllä mä sen ymmärrän että moista on vaikea ymmärtää. Tai oikeastaan en kyllä ymmärrä.

Tässä maailmassa on paljon helpompi ymmärtää että juostaan vieraissa toisen selän takana.
Se on jotenkin, noh ei hyväksyttyä, mutta hyväksytympää.
Se että käy kokeilemassa vierasta, luvan kanssa, se ei ole ok, missään määrin.

Mikä parisuhde se on jos pitää saada vierasta?
No mikä parisuhde se sellanen on jossa toiselle valehdellaan silmät ja suut täyteen, vannotaan rakkauttaan ja kuitenkin käydään vierassa?


Miksi pitää olla parisuhteessa jos tahtoo olla muidenkin kanssa?
Miksi pitää valita? Miksei voi olla rakastamansa ihmisen kanssa rakastavassa parisuhteessa ja harrastaa sitä so called merkityksetöntä seksiä sillon tällön jonkun muun kanssa?


Miksei voi olla uskollinen?
Miten niin? Eikö uskollisuus määrity sen mukaan mitä parisuhteessa on sovittu? Toiselle uskottomuutta on pornon katsominen. Toiselle toisen pussaaminen. Jollekin uskottomuus on vasta sitä kun harrastetaan seksiä toisen kanssa. Jos on yhdessä sovittu että saa olla toisten ihmisten kanssa ilman tunnesidettä, niin eikö se ole uskollisuutta?


Tossa ei tuu käymään hyvin, joku tulee vielä kärsimään.
Ja "tavallisessa" parisuhteessahan näin ei voi käydä ikinä. Sellaisessa parisuhteessa missä "ollaan" uskollisia sillä perinteisellä tavalla, kaikki on aina onnellisia, loppukin on aina onnellinen. Ketään ei ikinä satu.


Enkä mä oikeasti ole edes mikään polygamisen suhteen puolesta puhuja. Jokainen toimikoon niinkun parhaaksi näkee. Enkä mä väitä että tässä tulee automaattisesti olemaan kivuton ja onnellinen loppu. Todennäköisempää on että ei todellakaan tule.
Mutta en vaan ymmärrä sitä ihmeellistä ajattelumallia että jos toinen tekee virheen ja hairahtaa vieraaseen että se heti tarkottaa sitä ettei suhteella oo tulevaisuutta. Ei varmastikaan ole, jos ajattelutapa on niin umpimielinen.
Jokainen pelatkoon niillä korteilla mitkä on sillä hetkellä kädessä ja yrittäköön parhaansa. Ei kai sitä ihminen muuta voi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti