maanantai 20. helmikuuta 2012

Talvi ja sen yllättävyys.

No haahaa!
En todellakaan aio kirjoittaa siitä kuinka kaikki helsinkiläiset menee ihan vitun sekasin ku sataa vähän lunta. Tai siitä kuinka autoilijat ei koskaan opi että jos sataa kolme metriä lunta, se voi vähän hankaloittaa sitä tiellä pysymistä. En todellakaan jaksa vinkua itsestäänselvistä asioista, jotka toistavat itseään vuodesta toiseen! Ihmiset on tyhmiä tänään, huomenna ja vielä sadankin vuoden päästä. Ei siitä mihinkään pääse.

En aio kirjoittaa talvesta ollenkaan, kunhan kusetin.

Vittuuntumisen aiheet on ollu vähän kortilla viime aikoina. Tai ei ehkä kortilla, mutta ei silleen oo alkanu sieppaamaan että ois jaksanu alkaa aiheesta tänne avautumaan.

Tänään mua ei oo oikeestaan vituttanu mikään muu ku keski-ikäset pariskunnat ruokakaupoissa. Aijumalauta, voiks mitään ärsyttävämäpää olla? Jos elämä on luisunu siihen pisteeseen että päivän kiintopiste on se että mitä leipää ostetaan ja tämä asia koetaan niin tärkeäksi että siitä vittu pitää alkaa mesoamaan julkisesti, niin suosittelen jonkunsortin pariterapiaa tai vaihtoehtoisesti rautakaupasta saa köyttä halvalla. Käytä mielikuvitustas.

Töissä vituttaa ihan normaalisti. Miten sitä onkin viitsiny päätyä työskentelemään niin vittumaisten ihmisten kanssa? Mulla on duunikaverina yks eukko, jota vituttaa kyllä enemmän ku ketään kenet mä tunnen.

Parhaana esimerkkinä toimikoon seuraava tarina;
satun työskentelemään sellaisen laitoksessa, jossa joutuu joka päivä viettämään jonkun aikaa ulkosalla.

Tälle hieholle ei mikään sää kelpaa. Jos on talvi on kylmä. Näytti lämpömittari sitten mitä hyvänsä, aina on LIIIIIIIIIAN kylmä. Jos on syksy, on märkää. Vaikka olisi satanut viimeksi kolme viikkoa sitten. On märkää ja KYLMÄ!! LIIAN KYLMÄ! Jos on kesä, aurinko näyttäytyy täällä meidänkin peräpohjolassa. HUONO JUTTU! Aurinko paistaa silmään, ON LIIAN KUUMA ja verkkokalvot palaa poroksi. Keväällä on taas märkää ja LIIAN KYLMÄ.

Eli kuten huomaatte, tämä kyseinen neitokainen osaa nauttia elämän hyvistä puolista.
Pakko sanoa että sen ämmän vittuuntumiskynnys vituttaa mua. Miten joku voi vittuuntua ihan kaikesta?! Ilmeisen helposti.

Vitun ihanin talviterkuin, Martsu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti